<?xml version="1.0" encoding="UTF-8" ?><!-- generator=Zoho Sites --><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"><channel><atom:link href="https://www.bcc.fi/blogi/author/mari_mattsson/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/><title>BCC.fi - Blogi by Mari Mattsson</title><description>BCC.fi - Blogi by Mari Mattsson</description><link>https://www.bcc.fi/blogi/author/mari_mattsson</link><lastBuildDate>Sat, 02 May 2026 21:56:59 +0200</lastBuildDate><generator>http://zoho.com/sites/</generator><item><title><![CDATA[Näkymätön johtaja hyödyllisiin hommiin]]></title><link>https://www.bcc.fi/blogi/post/näkymätön-johtaja-hyödyllisiin-hommiin</link><description><![CDATA[<img align="left" hspace="5" src="https://www.bcc.fi/images/invisible-man-wearing-black-bowler-surreal-concept-of-absence-of-identity.jpg"/>Jokaisessa organisaatiossa on oma kulttuurinsa, oltiin siitä tietoisia tai ei. Se on ”näkymätön johtaja”, haamun lailla toimiva kaikkialle ehtivä voimahahmo. Tiedätkö sinä miten tämä organisaatiokaavioista piittaamaton vaikutusvaltainen johtaja teillä toimii – ja mihin suuntaan se ihmisiä ohjaa?]]></description><content:encoded><![CDATA[<div class="zpcontent-container blogpost-container "><div data-element-id="elm_-DFH92xGTMicgVDZv33uIw" data-element-type="section" class="zpsection "><style type="text/css"></style><div class="zpcontainer-fluid zpcontainer"><div data-element-id="elm_5gPUZFirTYuh-O23h583ww" data-element-type="row" class="zprow zprow-container zpalign-items- zpjustify-content- " data-equal-column=""><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_9_CX0JVnQpStY0rp61wB7Q" data-element-type="column" class="zpelem-col zpcol-12 zpcol-md-12 zpcol-sm-12 zpalign-self- "><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_KIHWesPNTQarhI5_9XxB6g" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_KIHWesPNTQarhI5_9XxB6g"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-align-center " data-editor="true">Organisaatiokulttuuri on johtoryhmän haamujäsen</h2></div>
<div data-element-id="elm_oJcTngM_Tzu4CG2GwvHPiA" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_oJcTngM_Tzu4CG2GwvHPiA"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-center " data-editor="true"><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Jokaisessa organisaatiossa on oma kulttuurinsa, oltiin siitä tietoisia tai ei. Se on ”näkymätön johtaja”, haamun lailla toimiva, kaikkialle ehtivä voimahahmo. Tiedätkö sinä miten tämä organisaatiokaavioista piittaamaton vaikutusvaltainen johtaja teillä toimii – ja mihin suuntaan se ihmisiä ohjaa?</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Organisaatiokulttuurin arkinimitys on ”talon tavat”. Sen perusta muodostuu yhteisesti jaetuista arvoista, normeista, uskomuksista, toimintatavoista ja säännöistä. Kulttuurin merkitys on suuri siksi, että se ohjaa ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja arjessa; sitä kuinka he suhtautuvat itseensä, työhönsä ja toisiinsa – ja tätä kautta myös asiakkaisiin.</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Oman kulttuurin pikatesti</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Organisaatiokulttuurin merkitys toiminnassa korostuu, kun haasteet lisääntyvät. Pikatestin kulttuurin vallitsevien piirteiden tunnistamiseksi voi tehdä vastaamalla (rehellisesti) kysymykseen: <i>mikä on meidän tyypillinen tapamme toimia koetun uhan edessä?</i> Karkeasti ottaen organisaatiokulttuurin toimintalogiikka perustuu johonkin kolmesta päävaihtoehdosta: <i>kohtaa</i>, <i>taistele</i> tai <i>pakene</i>.</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Kohtaaminen tarkoittaa sitä, että katsotaan hankalaakin tilannetta silmästä silmään ja keskitytään olennaiseen: miten päästään yhdessä eteenpäin, ja miten varmistetaan että tästäkin kokemuksesta opitaan? Taisteleminen taas on hyökkäykseen perustuva puolustautumisstrategia, joka turvaa voiman näyttöön (ja tarvittaessa käyttöön). Siinä olennainen kysymys on, miten tilanteesta selvitään menettämättä kasvojamme ja/tai asemaamme? Kolmas vaihtoehto on pakeneminen: koetun uhan edessä käännytään sisäänpäin ja ryhdytään laatimaan mietintöjä ja ohjeistuksia, tai kieltäydytään näkemästä koko tilannetta jos mahdollista. Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että kohtaamisen logiikalla operoivat organisaatiot toimivat tehokkaammin kuin muut – ja onnistuvat samalla huolehtimaan hyvin myös henkilöstöstään.</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Mielenkiintoista on, että organisaatiokulttuurin peruslogiikka tulee melko johdonmukaisesti esiin kaikilla tasoilla: yksilöiden toiminnassa, tiimityössä ja myös johtoryhmätyössä. Tunnistatko millä logiikalla oman yhteisösi kulttuuri toimii?</span></p><div style="text-align:left;"><span style="font-size:14.6667px;"><br></span></div><p></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Oman organisaation näkymättömään johtajaan kannattaa tutustua. Mitäpä jos yhtenä päivänä istutatte johtoryhmän haamujäsenen yhteisen pöydän ääreen? Kyselette kuulumiset, tiedustelette vähän taustoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Mistä se on kotoisin? Mitä arvoja se pitää tärkeinä? Edistääkö se toiminnallaan strategianne toteutumista vai pistääkö kapuloita rattaisiin? Entä mitä se kuiskii henkilöstölle johtoryhmästä?</span></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Yhteistyöhön pyrkiminen on paras reitti eteenpäin, sillä käskyttämällä kulttuuria ei saa keskuudestanne poistumaan. Siitä on kuitenkin mahdollista muokata loistava kumppani toiminnan kehittämiseen, sen sijaan että se toimisi esteenä uudistuksille.</span></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Kulttuuri saattaa olla vaativa kehittämiskumppani, ja sillä on kiusallisen pitkä muisti. Luottamuksen taso organisaation kulttuurissa ei rakennu vain nykyisen johdon toiminnasta, vaan siihen vaikuttavat epämääräisen ajanjakson kumuloituneet kollektiiviset kokemukset – sekä hyvät että huonot. Jos kokemukset ovat voittopuolisesti huonoja, luottamus voi olla heikko. Nykyisen johdon näkökulmasta tilanne on tietysti epäreilu – kukapa nyt mielellään kantaisi vastuuta edeltäjien työn ei-toivotuista tuloksista? Valoisa puoli asiassa on se, että kulttuuria voi muuttaa, jos tahtoa ja taitoa löytyy.</span></p><p style="text-align:left;color:inherit;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">&nbsp;</span></p><p style="color:inherit;text-align:left;font-size:12pt;"><span style="font-size:11pt;">Kulttuurin johtaminen on ylimmän johdon tehtävä. Tulkaa tutuiksi oman kulttuurinne kanssa sellaisena kuin se on nyt, ja päättäkää mitä haluatte sen olevan tulevaisuudessa. Sinäkin olet todennäköisesti kuullut tarinoita tai päässyt itse näkemään, kuinka hyvin johdettu kulttuuri voi saada koko organisaation kukoistamaan. Mitä teillä saataisiin aikaan, jos pistäisitte näkymättömän johtajanne hyödyllisiin töihin?</span></p></div>
</div><div data-element-id="elm_iuqY6dMlTyyyB43GEwRtAg" data-element-type="button" class="zpelement zpelem-button "><style> [data-element-id="elm_iuqY6dMlTyyyB43GEwRtAg"].zpelem-button{ border-radius:1px; } </style><div class="zpbutton-container zpbutton-align-center "><style type="text/css"></style><a class="zpbutton-wrapper zpbutton zpbutton-type-primary zpbutton-size-md zpbutton-style-none " href="/Organisaatiokulttuuri" target="_blank"><span class="zpbutton-content">Tutustutaanko? Kysy lisää!</span></a></div>
</div><div data-element-id="elm_Y1-_1m4IwpsoDrAST9qVxA" data-element-type="imageheadingtext" class="zpelement zpelem-imageheadingtext "><style> @media (min-width: 992px) { [data-element-id="elm_Y1-_1m4IwpsoDrAST9qVxA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width: 210px !important ; height: 210px !important ; } } @media (max-width: 991px) and (min-width: 768px) { [data-element-id="elm_Y1-_1m4IwpsoDrAST9qVxA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width:210px ; height:210px ; } } @media (max-width: 767px) { [data-element-id="elm_Y1-_1m4IwpsoDrAST9qVxA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width:210px ; height:210px ; } } [data-element-id="elm_Y1-_1m4IwpsoDrAST9qVxA"].zpelem-imageheadingtext{ border-radius:1px; margin-block-start:27px; } </style><div data-size-tablet="" data-size-mobile="" data-align="left" data-tablet-image-separate="false" data-mobile-image-separate="false" class="zpimageheadingtext-container zpimage-with-text-container zpimage-align-left zpimage-size-custom zpimage-tablet-fallback-custom zpimage-mobile-fallback-custom hb-lightbox " data-lightbox-options="
            type:fullscreen,
            theme:dark"><figure role="none" class="zpimage-data-ref"><span class="zpimage-anchor" role="link" tabindex="0" aria-label="Open Lightbox" style="cursor:pointer;"><picture><img class="zpimage zpimage-style-box zpimage-space-thin " src="/BCC-4656-profiili.JPG" data-src="/BCC-4656-profiili.JPG" width="210" height="210" loading="lazy" size="custom" alt="Tiina Harmaja" data-lightbox="true"/></picture></span></figure><div class="zpimage-headingtext-container"><h3 class="zpimage-heading zpimage-text-align-left " data-editor="true">Kirjoittaja: Executive Coach Mari Mattsson</h3><div class="zpimage-text zpimage-text-align-left " data-editor="true"><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p><span style="color:inherit;">Mari on kokenut sertifioitu ammatticoach (PCC) ja yksi BCC:n partnereista. Hän auttaa johtamistyötä tekeviä vahvistamaan rakentavaa ja tuloksellista toimintakulttuuria. Johtamiskäyttäytymisen on oltava synkassa sen kanssa mitä kulttuurilta halutaan. Tässä tarvitaan usein tukea - ja joskus myös haastajaa - oleellisten asioiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.&nbsp;</span></p><p>e-mail: mari.mattsson@bcc.fi</p><p>puh. +358 40 703 6575</p>Varaa aika tapaamiseen <a href="https://bookings.bcc.fi/#/customer/mattsson" title="tästä" target="_blank" rel="" style="color:rgb(234, 119, 4);">tästä</a>.<br></div>
</div></div></div></div></div></div></div></div> ]]></content:encoded><pubDate>Mon, 19 Feb 2024 11:34:53 +0200</pubDate></item><item><title><![CDATA[Johtajan synninpäästö]]></title><link>https://www.bcc.fi/blogi/post/johtajan-synninpäästö</link><description><![CDATA[<img align="left" hspace="5" src="https://www.bcc.fi/images/premium_photo-1661775594535-64ee3e132fd9"/>Huonosta johtamisesta puhutaan paljon. Mutta kuinka monta sellaista johtajaa tunnet, joka toimii tahallaan huonosti? Minä en ole tavannut vielä yhtään.]]></description><content:encoded><![CDATA[<div class="zpcontent-container blogpost-container "><div data-element-id="elm_C7y4cPieRpeXrXY_FBRR9g" data-element-type="section" class="zpsection "><style type="text/css"></style><div class="zpcontainer-fluid zpcontainer"><div data-element-id="elm_b13DizljRFuiE0HP9wU7iA" data-element-type="row" class="zprow zprow-container zpalign-items- zpjustify-content- " data-equal-column=""><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_CQrD_wIaTnOkyPoF_LSMrQ" data-element-type="column" class="zpelem-col zpcol-12 zpcol-md-12 zpcol-sm-12 zpalign-self- "><style type="text/css"> [data-element-id="elm_CQrD_wIaTnOkyPoF_LSMrQ"].zpelem-col{ border-radius:1px; } </style><div data-element-id="elm_kZCW3ZrLSq-6vP8gKWQHmw" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_kZCW3ZrLSq-6vP8gKWQHmw"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-center " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><p style="font-size:12pt;"><br></p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_kM3Erwi71EdHmFw5p9ZnqQ" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_kM3Erwi71EdHmFw5p9ZnqQ"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><p style="font-size:12pt;">Kuinka monta sellaista johtajaa tunnet, joka toimii tahallaan huonosti? Sellaista joka aamuisin työt aloittaessaan päättää taas tänään toimia mahdollisimman linjattomasti, turhauttaa muutaman johdettavansa, tukahduttaa ihmisten oma-aloitteisuutta ja muokata yrityksen toimintakulttuuria tehottomampaan suuntaan?</p><p style="font-size:12pt;">&nbsp;</p><p style="font-size:12pt;">Minä en ole tavannut vielä yhtään.</p><p style="font-size:12pt;">&nbsp;</p><p style="font-size:12pt;">Sen sijaan tiedän monia, joilla on paljon hyviä aikomuksia ja yksi iso pulma: se että nämä hyvät aikomukset eivät jostain syystä näy toiminnan tasolla. Johtaja, jonka mielestä on tärkeää saada johtoryhmänsä koko osaaminen käyttöön, latistaakin alaisensa jähmeiksi välttelijöiksi tai kritiikittömiksi seurailijoiksi. Johtaja, joka peräänkuuluttaa innovatiivisuutta toimintakulttuuriin, saakin muut käytännössä tuntemaan että ihmisarvo on suoraan riippuvainen virheettömistä suorituksista, ja pelkäämään epäonnistumista enemmän kuin kuolemaa. Jokaisella on vastaavia kokemuksia – uskon että tunnistat ilmiön.</p><p style="font-size:12pt;">&nbsp;</p><p style="font-size:12pt;">Käytäntö osoittaa karusti, että hyvät aikomukset eivät riitä tuottamaan hyvää johtamista. Samaa kertoo myös tutkimus, valitettavasti. On väitetty, että jopa 2/3:lla johtajista ei pahimmillaan ole aavistustakaan siitä, minkälainen vaikutus heidän omalla johtamiskäyttäytymisellään on ympärillä oleviin ihmisiin. Keskimäärin kaksi johtajaa kolmesta tekee siis työtään käytännössä sokkona, toivoen että jotain tavoitteiden suuntaista tapahtuu?</p><p style="font-size:12pt;"><br></p><p style="font-size:12pt;">Suhdeluku on hurja – mutta olipa siitä mitä mieltä tahansa, olennaista on että ilmiö on tunnistettavissa. Tilannetta voidaan myös parantaa, jos tahtoa löytyy.&nbsp;</p><p style="font-size:12pt;"><br></p><p style="font-size:12pt;">Johtamisvaikutus perustuu syy-seuraussuhteisiin, jotka voi tunnistaa myös käytännössä: se, minkälaista käyttäytymistä johtaja alaisissaan vahvistaa, vaikuttaa väistämättä toimintakulttuuriin, suoraan ja välillisesti. Kulttuurin piirteet puolestaan vaikuttavat siihen miten ihmiset käytännössä toimivat, ja sitä kautta vaikutus heijastuu myös tuloksiin.</p><p style="font-size:12pt;"><br></p><p style="font-size:12pt;">On väärä johtopäätös tuomita peli menetetyksi jos osaamisessa on puutteita. Jos hyvät aikomukset ja käytännön toiminta eivät kohtaa, se ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Tätä ajattelua vain liian harvoin sovelletaan ylimpään johtoon, vaikka armollisuutta tarvitsevat myös johtamistyötä tekevät ihmiset – tuomitsemisen ja syyllistämisen sijaan. Ehkä johtaja ansaitseekin synninpäästön – ja luotettavaa apua oman johtamisvaikutuksensa tunnistamiseen. Sitä voi tarjota organisaation ulkopuolinen ammattilainen, jolla on oikeat välineet käytössään.</p><p style="font-size:12pt;">&nbsp;</p><p style="font-size:12pt;">Sen lisäksi tarvitaan enää se tärkein: johtajan oma halu nostaa toimintansa samalle tasolle kuin ne hyvät aikomukset. Kuinka paljon sillä voikaan saada aikaan?</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_lby-L-9xWEJkPzLboaA9Gg" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_lby-L-9xWEJkPzLboaA9Gg"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><p style="font-size:12pt;"><br></p><p style="font-size:12pt;">&nbsp;</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_vHqQ-rymR6GF_9zjCq6KBg" data-element-type="button" class="zpelement zpelem-button "><style> [data-element-id="elm_vHqQ-rymR6GF_9zjCq6KBg"].zpelem-button{ border-radius:1px; } </style><div class="zpbutton-container zpbutton-align-center "><style type="text/css"></style><a class="zpbutton-wrapper zpbutton zpbutton-type-primary zpbutton-size-md zpbutton-style-none " href="/johdoncoaching" target="_blank"><span class="zpbutton-content">Lue lisää</span></a></div>
</div><div data-element-id="elm_HPcpJ1pVJlGxXar2x5wXUA" data-element-type="imageheadingtext" class="zpelement zpelem-imageheadingtext "><style> @media (min-width: 992px) { [data-element-id="elm_HPcpJ1pVJlGxXar2x5wXUA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width: 210px !important ; height: 210px !important ; } } @media (max-width: 991px) and (min-width: 768px) { [data-element-id="elm_HPcpJ1pVJlGxXar2x5wXUA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width:210px ; height:210px ; } } @media (max-width: 767px) { [data-element-id="elm_HPcpJ1pVJlGxXar2x5wXUA"] .zpimageheadingtext-container figure img { width:210px ; height:210px ; } } [data-element-id="elm_HPcpJ1pVJlGxXar2x5wXUA"].zpelem-imageheadingtext{ border-radius:1px; margin-block-start:27px; } </style><div data-size-tablet="" data-size-mobile="" data-align="left" data-tablet-image-separate="false" data-mobile-image-separate="false" class="zpimageheadingtext-container zpimage-with-text-container zpimage-align-left zpimage-size-custom zpimage-tablet-fallback-custom zpimage-mobile-fallback-custom hb-lightbox " data-lightbox-options="
            type:fullscreen,
            theme:dark"><figure role="none" class="zpimage-data-ref"><span class="zpimage-anchor" role="link" tabindex="0" aria-label="Open Lightbox" style="cursor:pointer;"><picture><img class="zpimage zpimage-style-box zpimage-space-thin " src="/BCC-4656-profiili.JPG" data-src="/BCC-4656-profiili.JPG" width="210" height="210" loading="lazy" size="custom" alt="Tiina Harmaja" data-lightbox="true"/></picture></span></figure><div class="zpimage-headingtext-container"><h3 class="zpimage-heading zpimage-text-align-left " data-editor="true">Kirjoittaja: Executive Coach Mari Mattsson</h3><div class="zpimage-text zpimage-text-align-left " data-editor="true"><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p>Mari on kokenut sertifioitu ammatticoach (PCC) ja yksi BCC:n partnereista. Hän auttaa johtamistyötä tekeviä vahvistamaan rakentavaa ja tuloksellista toimintakulttuuria. Johtamiskäyttäytymisen on oltava synkassa sen kanssa mitä kulttuurilta halutaan. Tässä tarvitaan usein tukea - ja joskus myös haastajaa - oleellisten asioiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.&nbsp;</p><p>e-mail: mari.mattsson@bcc.fi</p><p>puh. +358 40 703 6575</p>Varaa aika tapaamiseen <a href="https://bookings.bcc.fi/#/customer/mattsson" title="tästä" target="_blank" rel="" style="color:rgb(234, 119, 4);">tästä</a>.<br></div>
</div></div></div></div></div></div></div></div> ]]></content:encoded><pubDate>Mon, 08 Jan 2024 12:26:55 +0200</pubDate></item><item><title><![CDATA[Ruokkisitko vaihteeksi strategiaa kulttuurilla?]]></title><link>https://www.bcc.fi/blogi/post/ruokkisitko-vaihteeksi-strategiaa-kulttuurilla</link><description><![CDATA[<img align="left" hspace="5" src="https://www.bcc.fi/images/g394d21bee19f90a0d9b2285c4df2e1dad4c7fce7db2d118a4593d600c42e3137f087a2a70119bede0fc6c7db183467f5d9f88ad1fbfe8d921a7adcf25c4e2dff_1280.jpg"/>Kaikki mikä organisaatioissa on ihmisten aikaansaamaa, on ihmisten toiminnalla muutettavissa – myös toimintakulttuuri. Parhaimmillaan yrityksen kulttuuri ruokkii strategiaa ja antaa sille käyttövoimaa, kun se osataan kesyttää palvelemaan yhteistä päämäärää.]]></description><content:encoded><![CDATA[<div class="zpcontent-container blogpost-container "><div data-element-id="elm_uq566uojQdOzkV3mYrEkfg" data-element-type="section" class="zpsection "><style type="text/css"></style><div class="zpcontainer-fluid zpcontainer"><div data-element-id="elm_wqGy7L1_TDCnUcvsCwr08g" data-element-type="row" class="zprow zprow-container zpalign-items- zpjustify-content- " data-equal-column=""><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_rbXc3bWJSM6QKkDqec296A" data-element-type="column" class="zpelem-col zpcol-12 zpcol-md-12 zpcol-sm-12 zpalign-self- "><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_eWGgmcinS8imnqfa6C2gzg" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_eWGgmcinS8imnqfa6C2gzg"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-center " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><p style="text-align:left;"><span style="font-size:16px;">Kaikkihan me olemme sen sanonnan kuulleet, kyllästymiseen asti. Kuinka kulttuuri hotkii strategian aamupalaksi – tai viimeistään lounaaksi, jos jotain jää. Ikävämpää on, että liian moni joutuu todistamaan tätä myös ihan käytännössä. Kyllähän se voimattomaksi vetää, kun eväät viedään.&nbsp;</span><span style="font-size:16px;color:inherit;">Näin ei tarvitse olla. Kaikki mikä organisaatioissa on ihmisten aikaansaamaa, on ihmisten toiminnalla muutettavissa – myös toimintakulttuuri. Parhaimmillaan yrityksen kulttuuri ruokkii strategiaa ja antaa sille käyttövoimaa, kun se osataan kesyttää palvelemaan yhteistä päämäärää.&nbsp;</span></p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_OqjV7YtZOD5yOtaxb7Z32g" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_OqjV7YtZOD5yOtaxb7Z32g"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>On kolme käytännön haastetta, joiden vuoksi kulttuurin tavoitteellinen kehittäminen saattaa jumittaa. Ilmeisin on, että sen merkitystä ei tiedosteta – ja siksi kehittämiselle ei nähdä tarvetta, ainakaan johdon agendalla. Toisaalta vaikka tarve olisi havaittu, voi yhteinen näkemys kehittämisen tarpeesta ja suunnasta olla hukassa. Kolmas tavallinen jumi on se, että kehittämisen kohde koetaan epämääräisenä ja abstraktinakin; kokonaisuutta on hankala hahmottaa eikä oikeaa langanpäätä löydy.</p><p>Onneksi näiden haasteiden voittamiseen ja kulttuurin kesyttämiseen ei tarvita supervoimia. Aloittaa voi vaikka tästä:</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_zLUqLRQSbanMtYtny1OZng" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_zLUqLRQSbanMtYtny1OZng"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>1) Määrittäkää MIKSI</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_lkqdVZAM0k-CxjVMdmIuyQ" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_lkqdVZAM0k-CxjVMdmIuyQ"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Yhteisen näkemyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Avain mielekkääseen ja tuloksekkaaseen toimintakulttuurin kehittämiseen löytyy parista yksinkertaisesta kysymyksestä, jotka jokaisen johtoryhmän kannattaa itseltään kysyä:<br>1. miksi kulttuuria pitäisi kehittää (ja minkä tunnistetun ongelman aiomme sen avulla ratkaista)?&nbsp;<br>2. millä tavalla haluttu kulttuuri edistää strategisia tavoitteitamme (paremmin kuin nykyinen)?&nbsp;</p><p>Jos näistä saadaan muodostettua yhteinen näkemys johon koko johto sitoutuu, on homma hyvällä alulla ja muutoksen lähtökohta kunnossa. Jos taas yhteistä näkemystä ei löydy, on viisaampaa ottaa aikalisä kuin lähteä kehittämistoimiin joille ei löydy sen paremmin perusteltua syytä kuin yhteistä suuntaakaan.</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_s7skbebUtYujamxUePce7g" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_s7skbebUtYujamxUePce7g"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>2) Kesyttäkää se</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_a3dwnTuIYFRYjnWW_sanvg" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_a3dwnTuIYFRYjnWW_sanvg"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Organisaatiokulttuuri ei ole mikään epämääräinen ilmiö, vaan sillä on tietty perusta ja loogiset seuraukset. Se on kokoelma ajattelu- ja toimintatapoja, uskomuksia ja arvoja, joiden pohjalta yhteisöön muodostuu käyttäytymisnormeja – ”talon tapoja”, kuten sanotaan. Nämä yhteisten kokemusten kautta syntyneet kulttuurin piirteet ohjaavat ihmisten toimintaa, enemmän tai vähemmän tietoisesti. Tätä kautta kulttuurilla on vaikutuksensa mm. siihen, miten ihmiset suhtautuvat työhönsä ja kuinka he toimivat yhteistyössä toistensa kanssa. Tällä puolestaan on seurauksensa organisaation toiminnan tehokkuuteen ja uudistumiskykyyn. Kulttuuria ei voi käskeä, mutta sitä on mahdollista kehittää tavoitteellisesti – ja myös mitata luotettavasti. Mittaaminen auttaa ymmärtämään nykyisen kulttuurin vaikutuksia käytännössä, ja hahmottamaan kehittämistarpeen täsmällisesti.</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_dAvQwoUwG6A1jHfTkpZw1g" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_dAvQwoUwG6A1jHfTkpZw1g"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>3) Esihenkilöt tukevasti kyytiin</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_Dq8lsrL9th9o96Uu1QzAHA" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_Dq8lsrL9th9o96Uu1QzAHA"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><div style="color:inherit;"><p><span style="font-size:16px;">Kulttuurin kehittämisen ytimessä ovat ajattelutavat ja käyttäytyminen – erityisesti johtamiskäyttäytyminen. Siksi jokaisen johtamistyötä tekevän kannattaisi perehtyä siihen, mistä organisaatiokulttuurissa on kysymys ja miten se vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen ja mielekkyyteen. Sen päälle vielä selkeä käsitys siitä, miten (oma) johtamiskäyttäytyminen liittyy kulttuurin muotoutumiseen. Tämän yhtälön ymmärtäneille toimintakulttuurin tietoinen johtaminen on mielekäs osa arkista johtamistyötä. Se lisää onnistumisen edellytyksiä halutun kulttuurin vahvistamisessa, sekä esimiehen itsensä että koko organisaation kannalta.&nbsp;</span></p><p><span style="font-size:16px;"><br></span></p><div style="color:inherit;"><p><span style="font-size:16px;">Ja muuten: kulttuurilla on tapana vahvistua uskomuksista joita toistamme, ja ajattelutavoista joita ylläpidämme – sekä itsessämme että toisissamme. Mietithän siis hetken ennen kuin seuraavan kerran toistat kulunutta käsitystä siitä, että kulttuuri kyttäisi strategiaanne aamupalakseen. Fiksumpaa on kysyä strategialta mikä sille maistuisi.&nbsp;</span></p></div></div></div></div>
</div><div data-element-id="elm_9xH_7MOrTtuaE_xk8pBzCg" data-element-type="button" class="zpelement zpelem-button "><style> [data-element-id="elm_9xH_7MOrTtuaE_xk8pBzCg"].zpelem-button{ border-radius:1px; } </style><div class="zpbutton-container zpbutton-align-center "><style type="text/css"></style><a class="zpbutton-wrapper zpbutton zpbutton-type-primary zpbutton-size-md zpbutton-style-none " href="/Organisaatiokulttuuri"><span class="zpbutton-content">Lue lisää organisaatiokulttuurin kehittämisestä</span></a></div>
</div></div></div></div></div></div> ]]></content:encoded><pubDate>Sat, 02 Sep 2023 16:56:00 +0300</pubDate></item><item><title><![CDATA[Arkijärjellä organisaatiokulttuurista]]></title><link>https://www.bcc.fi/blogi/post/arkijärjellä-organisaatiokulttuurista</link><description><![CDATA[<img align="left" hspace="5" src="https://www.bcc.fi/images/gcc27e23300b7279c54ae464a281c5a7251e28eddc0410888039db901a6a9e306f4641b9570fc22ff450740455e904942ca6c481abfb475c8bd3d47527f8c334d_1280.jpg"/>Organisaatiokulttuurilla on ratkaiseva merkitys, kun halutaan vahvistaa sellaisia menestystekijöitä kuin innovatiivisuus, ketteryys ja tuottavuus. Mistä organisaatiokulttuurissa on kyse; mihin se vaikuttaa – ja miten siihen voi vaikuttaa?]]></description><content:encoded><![CDATA[<div class="zpcontent-container blogpost-container "><div data-element-id="elm_qoDeJ44cS3aDdHByTQNf4A" data-element-type="section" class="zpsection "><style type="text/css"></style><div class="zpcontainer-fluid zpcontainer"><div data-element-id="elm_LCHoNVl8QSWE6rCZJwMMeA" data-element-type="row" class="zprow zprow-container zpalign-items- zpjustify-content- " data-equal-column=""><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_hr8VqoKDRp22-MgA-hRf-A" data-element-type="column" class="zpelem-col zpcol-12 zpcol-md-12 zpcol-sm-12 zpalign-self- "><style type="text/css"></style><div data-element-id="elm_maSzwrf9Tx2DHQ5D4sgMGA" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_maSzwrf9Tx2DHQ5D4sgMGA"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-center " data-editor="true"><div><p style="text-align:left;">Organisaatiokulttuuri on noussut terminä kunnolla esille johtamisen kentässä vasta viime vuosina; ilmiönä se ei kuitenkaan ole uusi. Sitä on tutkittu ainakin nelisenkymmentä vuotta, ja ensimmäisiä mittaamisen työkalujakin on kehitetty jo 80-luvulla. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet organisaatiokulttuurin olevan yhä tärkeämpi ilmiö johtamisen näkökulmasta: sillä on ratkaiseva merkitys, kun halutaan vahvistaa sellaisia menestystekijöitä kuin innovatiivisuus, ketteryys ja tuottavuus. Puhumattakaan muutosvalmiudesta, joka on enemmänkin itsestään selvä vaatimus kuin erityinen kilpailutekijä nykymaailmassa. Mistä organisaatiokulttuurissa on kyse; mihin se vaikuttaa – ja miten siihen voi vaikuttaa?</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_UAoBUCL5EcsoRILZN-TeJw" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_UAoBUCL5EcsoRILZN-TeJw"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Näkymätön johtaja</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_YsXWQwzAdIy5IJ1ZDO4zTg" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_YsXWQwzAdIy5IJ1ZDO4zTg"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Jokaisella on jokin käsitys siitä, mitä organisaation toimintakulttuurilla (yrityskulttuurilla) tarkoitetaan. Tässä artikkelissa käytän ”scheinilaiseen” ajatteluun perustuvaa määritelmää: organisaatiokulttuurin muodostavat yhteisön jaetut uskomukset ja normit sekä käsitykset siitä, mitä pidetään tärkeänä ja mikä on suotavaa, mikä taas ei. Näillä ”talon tavoilla” on suuri vaikutus siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat työhönsä ja toisiinsa. Organisaation kulttuuria voisikin kuvailla näkymättömäksi johtajaksi; se vaikuttaa kaikkialla, vaikka sitä ei löydä mistään.</p><p>Jokaisella työyhteisöllä on kulttuurinsa, eikä ole olemassa yhtä ainoaa ”oikeaa” organisaatiokulttuurin ihannetilaa. Johtamisen näkökulmasta olennainen kysymys onkin: kuinka nykyisen toimintakulttuurin piirteet edistävät (tai hidastavat) pyrkimyksiämme? Jos strategia edellyttää toteutuakseen esimerkiksi tehtäväroolien radikaalia uudelleenmuotoilua, sovinnainen ja turvallisuushakuinen kulttuuri on halutun muutoksen johtamisen kannalta huomattavasti kovempi pala kuin eteenpäin katsova ja oppimisesta innostuva.&nbsp;</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_tcE7FACLmoz-9hXNGfBoMQ" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_tcE7FACLmoz-9hXNGfBoMQ"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Voiko kulttuuria muuttaa?&nbsp;</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_V5AFVHav-SlXrIGooShRLg" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_V5AFVHav-SlXrIGooShRLg"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Organisaatiokulttuurin tavoitteellinen kehittäminen ei ole niin lystiä puuhaa, että siihen kannattaisi lähteä kevyin perustein – eikä varsinkaan ilman perusteita. On koulukuntia, joiden näkemyksen mukaan kulttuuria on mahdotonta muuttaa. Siksi tällä logiikalla strategisten tavoitteiden ja suunnitelmien (sekä uusien rekrytointien) tulee olla sovitettavissa organisaation nykyiseen kulttuuriin.&nbsp;</p><p>Itse edustan toista koulukuntaa. Perustelun lyhyt versio on, että se mikä on ihmisten toiminnasta syntynyt, on myös ihmisten toiminnalla muutettavissa. Organisaatiokulttuuri on mitä suurimmassa määrin yhteisten ajattelu- ja toimintamallien tuote. Se on syntynyt ajan mittaan, niistä kokemuksista joita ihmisillä on ollut; havainnoista, tarinoista ja myös&nbsp;<span style="color:inherit;font-size:11pt;">tulkinnoista</span>, jotka jäävät elämään. Johtamisen käytännöt ovat merkittävin organisaatiokulttuuria muokkaava tekijä. Siksi johtamiskäyttäytymisen kehittämisellä on onnistumisen kannalta tärkein rooli silloin, kun organisaation toimintakulttuuria halutaan muuttaa.</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_scaePEp0MthbdZNI4WNfow" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_scaePEp0MthbdZNI4WNfow"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Kenen syy jos peili on vino?</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_ODKJ8QCzGKxpktUbNtIrzA" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_ODKJ8QCzGKxpktUbNtIrzA"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Organisaatiokulttuurissa on eräs kiusallisen lahjomaton piirre; se ei valehtele. Kulttuurin piirteiden tunnistaminen on kuin peiliin katsomista; ei aina nättiä, eikä välttämättä sitä mitä haluaisi. Mutta totta. Sen merkitys on siinä, että todellinen kulttuuri ohjaa ihmisten arjen valintoja. Joskus ihan tietoisesti, usein tiedostamatta. Jos kirjoitettuihin arvoihin vaikkapa kuuluu ”asiakaslähtöisyys”, mutta arkikokemus kertoo, että esihenkilön mielestä prosessi on tärkeämpi kuin asiakas, jälkimmäinen todennäköisesti voittaa. Tällä kertaa, ja seuraavalla. Ja niin kulttuuri vahvistuu taas tiettyyn suuntaan näiden kokemusten kautta.</p><p>Onko organisaatiokulttuurin nykytila sitten johdon vastuulla? Kyllä on. Ei ehkä aivan kirjaimellisessa mielessä; nykyisellä johdolla ei välttämättä ole henkilökohtaisesti paljonkaan tekemistä sen kanssa, minkälaiseksi kulttuuri ja sen piirteet ovat ajan mittaan muotoutuneet. Jos tämä ajatus tuntuu epäreilulta, johdon on hyvä miettiä sitä samoin kuin muitakin vastuullaan olevia asioita: kaikkea et ehkä olisi itse valinnut, mutta se mikä on, se on – tällä hetkellä. Syyllisten etsimiseen on turha käyttää aikaa ja energiaa. Nykyisellä johdolla on kuitenkin avaimet kädessään sen suhteen, minkälaiseksi kulttuuri muotoutuu jatkossa.&nbsp;</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_-YyVsH44PzCDzaaVUztlqw" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_-YyVsH44PzCDzaaVUztlqw"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Ylin johto omistaa kulttuurin</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_bmxR9xYNNsCmtHTuqPYuEw" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_bmxR9xYNNsCmtHTuqPYuEw"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Kulttuurin muuttaminen on aina ylimmän johdon asia. Tätä vastuuta ei voi delegoida HR:lle, eikä minkään sortin ”muutosagenteille” organisaatiossa. Kaikki kunnia HR:lle, kyse ei ole osaamisesta tai sen puutteesta. Kyse on siitä dynamiikasta, joka ihmisten muodostamissa yhteisöissä vallitsee. Se jolla on keskeisin asema, toimii esimerkkinä – hyvässä ja pahassa. Jos ylin johto ei&nbsp;<span style="color:inherit;font-size:11pt;">sekä sanojen että tekojen tasolla&nbsp;</span>osoita suuntaa toimintakulttuurin muutokselle, kestävää kulttuurin muutosta ei saada aikaan. Johdon käyttäytymisestä ihmiset vetävät johtopäätökset siitä, ollaanko tässä tosissaan ja onko tämä niin tärkeää, että sen eteen on syytä aidosti ponnistella. Jos vastaus omiin havaintoihin perustuen on kyllä, organisaation jäsenet alkavat muuttaa omaa toimintaansa. Jos vastaus on ei – no, tiedämme mihin se johtaa. Monella työelämässä toimineella on todennäköisesti tästäkin omakohtaista kokemusta.</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_dDA5TtB-2IathgiglL-NUg" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_dDA5TtB-2IathgiglL-NUg"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Kehittäminen kuuluu kaikille&nbsp;</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_r23bRHS2bMrIQp0uWTnNaw" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_r23bRHS2bMrIQp0uWTnNaw"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div><p>Vaikka ylin johto on vastuussa aloitteen tekemisestä ja suunnan näyttämisestä, kulttuurin tavoitteellinen kehittäminen on kaikkien asia – muuten muutosta ei arkisen tekemisen tasolla saada tapahtumaan.&nbsp;<span style="color:inherit;font-size:11pt;">Toimeenpanoon</span>&nbsp;johto siis tarvitsee apua sekä HR:ltä että mahdollisesti nimetyiltä muutosagenteilta – ja ennen kaikkea esimiehiltä. Lähiesihenkilöiden toiminta ratkaisee, eteneekö haluttu kulttuuri myös arjessa. Henkilöstön vastuulla taas on jokaisen oma toiminta ja sen vaikutus muihin. Jokainen joko vahvistaa halutun kulttuurin mukaisia ajattelu- ja toimintatapoja arjessa – tai sitten ei.&nbsp; Jos esimerkiksi toimintakulttuuriin halutaan lisää avoimuutta, on jokaisen tarpeellista haastaa omia toimintatapojaan avoimempaan suuntaan. Ei riitä, että vain johtavassa asemassa olevat tekevät niin.&nbsp;</p></div></div>
</div><div data-element-id="elm_d6QtIat-9bFyJkduQfn11w" data-element-type="heading" class="zpelement zpelem-heading "><style> [data-element-id="elm_d6QtIat-9bFyJkduQfn11w"].zpelem-heading { border-radius:1px; } </style><h2
 class="zpheading zpheading-style-none zpheading-align-left " data-editor="true"><div><p>Mitä valmentava johtamisote tekee kulttuurille?</p></div></h2></div>
<div data-element-id="elm_cED721yuxaYaArsv4cW79A" data-element-type="text" class="zpelement zpelem-text "><style> [data-element-id="elm_cED721yuxaYaArsv4cW79A"].zpelem-text { border-radius:1px; } </style><div class="zptext zptext-align-left " data-editor="true"><div style="color:inherit;"><p><span style="font-size:11pt;">Yksittäistä ”oikeaa” organisaatiokulttuuria olisi typerää (ellei jopa vastuutonta) yrittää määritellä. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan tietyt organisaatiokulttuurin piirteet kuitenkin edistävät kestävää menestystä, kun toiset taas ovat tyypillisesti hidasteena. Yhteistyökumppanimme Human Synergistics International (HSI) on tehnyt useamman vuosikymmenen ajan kansainvälistä tutkimusta aiheesta.</span></p><p><span style="font-size:11pt;"><br></span></p><p><span style="font-size:11pt;">HSI:n mukaan tehokkuuden esteenä tyypillisesti olevat kulttuurin piirteet ovat luonteeltaan&nbsp;<i>puolustavia</i>; joko korostetun tehtäväkeskeisiä tai toisaalta liiaksi ihmisten välisiin suhteisiin keskittyviä. Tehokasta ja mielekästä toimintaa taas edistävät&nbsp;<i>rakentavat kulttuurin piirteet</i>. Nämä näkyvät toiminnassa esimerkiksi tavoitteellisuutena, vastuunkantokykynä, kehittymishaluna, yhteistyön arvostamisena sekä keskinäisenä kannustuksena – kaikki omiaan vahvistamaan&nbsp;<i>luottamusta</i>, johtajuuden tärkeintä valuuttaa.</span></p><p><span style="font-size:11pt;"><br></span></p><p><span style="font-size:11pt;">Menestys syntyy tasapainosta. Rakentavasti toimivissa organisaatiokulttuureissa vahvistetaan siis yhtä aikaa sekä&nbsp;<i>tuloksellisuutta&nbsp;</i>(aikaansaamiseen keskittymistä ja vastuullisuutta) että&nbsp;<i>kykyä uudistua</i>&nbsp;(aktiivista oppimista ja keskinäistä kannustamista). Näitä molempia suuntia pystytään vahvistamaan valmentavalla johtamisotteella. Valmentava johtaminen perustuu ajatukseen siitä, että parhaat tulokset syntyvät, kun ihmisten osaaminen on mielekkäällä tavalla käytössä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Se kannustaa ihmisiä käyttämään päätään; ajattelemaan itse ja kehittymään – torjumaan ”kahdeksatta hukkaa”, kuten lean-filosofian mukaisesti voidaan sanoa. Johdolta se vaatii aitoa ymmärrystä näiden vaikutusten hyödyistä – ja tietysti kiinnostusta valmentavan johtamisotteen systemaattiseen kehittämiseen.</span></p></div>
</div></div><div data-element-id="elm_EYWA3hyIRzGLzwxTE1dEVQ" data-element-type="button" class="zpelement zpelem-button "><style> [data-element-id="elm_EYWA3hyIRzGLzwxTE1dEVQ"].zpelem-button{ border-radius:1px; } </style><div class="zpbutton-container zpbutton-align-center "><style type="text/css"></style><a class="zpbutton-wrapper zpbutton zpbutton-type-primary zpbutton-size-md zpbutton-style-none " href="/Organisaatiokulttuuri" target="_blank"><span class="zpbutton-content">Lue lisää organisaatiokulttuurin kehittämisestä</span></a></div>
</div></div></div></div></div></div> ]]></content:encoded><pubDate>Fri, 01 Sep 2023 16:44:00 +0300</pubDate></item></channel></rss>